Ian Goldin: Suunnistusta globaalissa tulevaisuudessamme

Tulevaisuus -- kuten tiedämme -- on hyvin arvaamaton. Parhaat ajattelijat parhaissa tutkimuslaitoksissa yleensä ennustavat sen väärin. Näin on teknologian suhteen. Näin on politiikan suhteen, missä asiantuntijat, CIA, MI6 ennustavat sen aina väärin. Ja näin on selvästi myös talouden suhteen. Laitokset, jotka on perustettu ajattelemaan tulevaisuutta, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, BIS, Vakausfoorumi, yksikään niistä ei nähnyt, mitä oli tulossa. Yli 20 000 taloustieteilijää, joiden tehtävänä on hoitaa kilpailukykyä, eivät nähneet mitä oli tapahtumassa.

Globalisaatio on muuttumassa yhä monimutkaisemmaksi. Ja tämä muutos nopeutuu. Tulevaisuus tulee olemaan entistä arvaamattomampi. Kaupungistuminen ja yhdentyminen johtavat uuteen renessanssiin. Niin kävi tuhat vuotta sitten. Viimeiset 40 vuotta ovat olleet poikkeuksellista aikaa. Elinajanodote on noussut noin 25 vuodella. Sen saavuttaminen kesti kivikaudelta tähän päivään. Tulotaso on noussut valtaosalla maailman väestöstä, vaikka väestömäärä on kasvanut noin kahdella miljardilla tänä aikana. Lukutaidottomuus on vähentynyt puolesta maailman väestöstä noin neljännekseen. Se on valtava mahdollisuus, uutta voimaa innovaatioille ja kehitykselle.

Mutta kehityksellä on heikko kohtansa. Globalisaatiolla on kaksi Akilleen kantapäätä. Ensimmäinen on kasvava eriarvoisuus. Globalisaation ulkopuolelle jäävät ovat tyytymättömiä, koska he eivät voi osallistua. Globalisaatio ei kuulu kaikille. Toinen globalisaation Akilleen kantapää on sen monimutkaisuus. Sen kasvava epävakaus ja haavoittuvuus. Yhden alueen tapahtumat vaikuttavat nopeasti koko maailmaan. Tämä on globalisaation systeeminen riski. Olemme nähneet sen finanssikriisin ja influenssapandemioiden aikana. Meidän täytyy kasvattaa sietokykyämme näitä riskejä vastaan.

Monen asian takana on teknologian kehitys. Kehitys on ollut hurjaa. Nykyhetkeen verrattuna saa rahoilleen miljoonakertaisen vastineen ostaessaan tietokoneita, kun vuosi 2030 koittaa. Niin on käynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kehitys jatkuu. Tietokoneemme ja järjestelmämme tulevat olemaan yhtä alkukantaisia kuin Apollon laitteet ovat nykyisin. Matkapuhelimemme ovat nyt tehokkaampia kuin Apollon tietojärjestelmät. Matkapuhelimemme ovat tehokkaampia kuin suuritehoisimmat tietokoneet 20 vuotta sitten. Mitä tästä seuraa? Teknologialle avautuu uskomattomia mahdollisuuksia. Myös pienoiskoossa. Näkymättömiä uusia ominaisuuksia ilmaantuu kehoomme, aivoihimme ja ilmaan ympärillämme. Tässä on pölypunkki nanorakenteella.

Tällainen mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla avaa mahdollisuuksia erityisesti lääketieteen alalla. Tässä on kantasolu, jonka olemme kehittäneet täällä Oxfordissa alkion kantasolusta. Voimme kasvattaa minkä tahansa ruumiinosan. Tulevaisuudessa ruumiinosia voidaan tehdä omista ihosoluistamme. Upea mahdollisuus solu- ja kudostekniselle lääketieteelle. Paralympialaisia tuskin järjestetään vuoden 2030 jälkeen, koska ruumiinosia voidaan korvata uusilla. Mutta kenellä on mahdollisuus saada sellainen?

Toinen tärkeä kehityksen alue tulee olemaan genetiikka. Mahdollisuus luoda uutta, kuten tämän geneettisesti muunnellun hiiren, joka juoksee kolme kertaa nopeammin, jaksaa kolme kertaa pidempään ihmisen 80 vuotta vastaavaan ikään asti samalla ruokamäärällä. Mutta onko tämä mahdollista vain superrikkaille, joilla on varaa? Onko tämä uudentyyppistä rotuhygieniaa? Ovatko ainoastaan rikkaat näitä tulevaisuuden superihmisiä? (Naurua)

Tärkein kysymys on siis: "Kuinka selviämme tästä teknologian muutoksesta?" Miten varmistamme, että uusi teknologia kuuluu kaikille, että sen seurauksena, paitsi elämme vanhemmiksi, meistä tulee myös viisaampia, jotta voimme ylläpitää tulevaisuuden kansakunnat? Yksi näiden parannusten dramaattisimmista ilmentymistä on se, että väestöpyramidit muuttuvat väestöarkuiksi. Eläkettä tai eläkeikää on tuskin olemassa vuonna 2030. Niille ei ole enää käyttöä. Ja tämä ei koske ainoastaan länsimaita.

Dramaattisin muutos näkyy uudenlaisina pilvenpiirtäjän muotoisina väestöpyramideina, jotka kuvaavat Kiinan ja monen muun maan väestöä. Jos olet nuori, voit unohtaa eläkkeelle jäämisen. Voit unohtaa eläkkeen. Ajattele elämää ja mihin se on menossa. Maasta ja paikasta toiseen muutosta tulee entistä tärkeämpää. Tulee taistelu lahjakkaista ihmisistä ja tarve houkutella ihmisiä eri ammattiryhmistä työntämään meitä pyörätuoleissa ja huolehtimaan maittemme taloudesta. Uudistumisemme on elintärkeää.

Rikkaiden maiden työikäisten määrä vähenee noin 800 miljoonasta noin 700 miljoonaan työikäiseen. Tämä tarkoittaisi valtavaa muuttoliikkeen kasvua. Tämänhetkinen vihamielinen suhtautuminen maahanmuuttajiin keikahtaa päälaelleen, kun on pakko löytää ihmisiä, jotka voivat huolehtia eläkkeistämme ja maittemme taloudesta. Ja sitten, systeemiset riskit. Tiedämme, että riskit ovat paljon nykyistä suuremmat. Nyt voimme nähdä, miten yhteisöt ja järjestelmät kietoutuvat toisiinsa teknologian vauhdittamina ja juuri oikeaan aikaan ohjattuina (JOT). Varastojen pienuus työntää muutosten sietokyvyn muiden vastuulle.

Biodiversiteetin väheneminen, ilmastonmuutos, pandemiat, finanssikriisit: näitä asioita joudumme pohtimaan. Meidän täytyy oppia ymmärtämään, miten voimme tulla toimeen näiden asioiden kanssa, toimia yhdessä uudella tavalla kestääksemme systeemiset riskit. Se vaatii uudistumista. Meidän pitää ymmärtää, että globalisaation loistokkuus voi myös olla sen tuho. Saavustusten perusteella elämme nyt parasta vuosisataa ikinä. Tai pahinta. Meidän täytyy ottaa huomioon yksittäiset ihmiset. Erityisesti ne, jotka kokevat jääneensä ulkopuolelle, tavalla tai toisella.

Ensi kertaa ihmiskunnan historian aikana yksittäisellä ihmisellä tulee olemaan mahdollisuus, vuoteen 2030 mennessä, tuhota planeettamme esimerkiksi luomalla biopatogeeni. Miten voimme yhdistää tämän kaiken? Miten opimme ajattelemaan uudella tavalla? Se on haaste tutkijoille ja kaikille meille, jotka pohdimme tulevaisuutta. Loppuelämämme on tulevaisuutta. Meidän täytyy valmistautua siihen nyt. Meidän on ymmärrettävä, että maailman hallintorakenteet ovat jääneet ajasta jälkeen. Rakenteet eivät kestä globalisaation haasteita. Meidän täytyy kehittää uusi tapa hoitaa planeettaamme yhdessä, yhteisen viisauden avulla.

Me tiedämme kokemuksesta, että uskomattomia asioita voi tapahtua, kun yksittäiset ihmiset ja yhteisöt yhdistävät voimansa muuttaakseen tulevaisuuttaan. Muutin pois Etelä-Afrikasta. Ja sitten, 15 vuotta myöhemmin, ajateltuani, etten koskaan palaisi, minulla oli kunnia työskennellä Nelson Mandelan hallituksessa. Se oli ihme. Voimme saada ihmeitä aikaan, yhdessä, omana elinaikanamme. On elintärkeää, että teemme niin. On tärkeää, että täällä TEDissä esitetyt ideat, ideat, joita mietimme päässämme, katsovat tulevaisuuteen, varmistavat tämän vuosisadan loistokkuuden, estävät ekologisen tuhon ja romahduksen. Kiitos. (Aplodeja)