Return to the talk Return to talk

Transcript

Select language

Translated by Kaisa Hollmen
Reviewed by Ulla Vainio

0:11 Aion puhua hakkereista. Mielikuvanne hakkeri-sanasta ei liene Benjamin Franklin. Kerron teille, minkä vuoksi sen pitäisi olla.

0:22 Mielikuvassanne on luultavasti kalpea tyyppi värkkäämässä kellarissa jotakin vahingollista tai hämärä rikollinen, joka yrittää varastaa henkilöllisyytenne, tai kansainvälinen roisto, jolla on poliittinen agenda. Valtakulttuuri on luonut ajatuksen hakkereista pelottavina.

0:48 Kuten kaikki teknologiaan liittyvä, hakkerointi on yhtä tehokas hyvään ja pahaan. Jokaista identiteettiänne uhkaavaa hakkeria kohtaan löytyy toinen rakentamassa välinettä, jonka avulla läheisenne löytyy katastrofin jälkeen tai jolla voi tarkkailla ympäristön tilaa öljyvuodon jälkeen. Hakkertointia on kaikki amatööri-innovointi olemassaolevaan järjestelmään. Se on hyvin demokraattista toimintaa. Se on kriittistä ajattelua. Se on nykykäytäntöjen kyseenalaistamista. Se on halua korjata eteentulevat ongelmat, niistä valittamisen sijasta. Tavallaan hakkerointi loi Amerikan. Betsy Ross oli hakkeri. Orjien vastarinnan "rautatie" oli loistava keksintö. Wrightin veljeksistä Steve Jobsiin hakkerointi on ollut pohjana amerikkalaiselle demokratialle.

1:44 Haluaisin teidän ajattelevan seuraavalla kerralla, kun mietitte kuka on hakkeri, ette tätä tyyppiä, vaan Benjamin Frankliniä, yhtä kaikkien aikojen merkittävimmistä hakkereista. Hän oli hyvin tuottelias keksijä, vaikkei koskaan hakenut patenttia. Hänen mielestään kaikki inhimillinen tieto kuuluu kaikille. Hän antoi meille moniteholasit ja ukkosenjohdattimen ja tietysti hänen yhteistoimintansa amerikkalaisen demokratian keksimisessä.

2:17 Code for America -liikkeessä me haluamme ilmentää Ben Franklinin olemusta. Hän oli värkkäilijä ja valtiomies, jonka käsitys kansalaisuudesta ilmeni aina toimintana. Hän uskoi, että ihmiset voivat rakentaa hallinnon. Kutsumme näitä ihmisiä kansalaishakkereiksi.

2:37 Ei ole ihme, että samat arvot, joille terve demokratia rakentuu, kuten yhteistoiminta, voimaantuminen, osallistuminen ja yrittäjyys, ovat myös Internetin pohjana. Ei ole ihme, että moni hakkeri kiinnittää huomionsa hallinnon ongelmiin.

2:56 Ennen kuin kerron siitä, mitä kansalaishakkertointi on, haluan tehdä selväksi ettei tarvitse olla koodari ollakseen kansalaishakkeri. On vain uskottava, että 21. vuosisadan välineillä voi vaikuttaa hallinnon haasteisiin. Saamme jatkuvasti palautetta kansalaishakkereiltamme, etteivät he ymmärtäneet, kuinka suuri osa kansalaishakkeroinnista on ei-teknistä työtä. Tämä on hyvä pitää mielessä. Kuka tahansa voi olla kansalaishakkeri.

3:25 Miltä se sitten näyttää? Viime vuonna Honolulussa tiimimme, joka koostui kolmesta kaverista työskentelemässä vuoden julkisella palvelulla, sai pyynnön tehdä kaupungin verkkosivut uudelleen. Työ käsitti kymmeniätuhansia sivuja, eikä sitä ollut mahdollista toteuttaa muutamassa kuukaudessa. He päättivät rakentaa rinnakkaissivuston, joka sopi paremmin kansalaisten tapaan käyttää kaupungin verkkosivuja. Kansalaiset etsivät vastauksia ja haluavat sitten toimia. Sitä on vaikea tehdä sivustolta, joka näyttää tältä. Tiimimme rakensi Honolulu Answers -sivuston, joka on yksinkertainen hakuliittymä, johon syötetään hakusana tai kysymys ja saadaan selkokielinen vastaus, jonka avulla voi toimia. Sivusto oli helppo rakentaa, mutta tiimin oli ratkaistava miten he tuottavat koko sisällön. Heiltä kolmelta se olisi kestänyt todella kauan etenkin kun he eivät ole Honolulusta. He tekivät jotakin radikaalia, jos miettii miten hallinto on tottunut toimimaan. He pyysivät kansalaisia tuottamaan sisällön. Olette kuulleet hakkerointi-talkoista. He järjestivät kirjoitustalkoot. Yhden lauantai-iltapäivän aikana... [Miten toimia häiritsevien villisikojen kanssa?] (Naurua) Villisiat ovat ilmeisesti valtava ongelma Honolulussa. Yhden iltapäivän aikana he onnistuivat tuottamaan vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin, mutta on vielä tärkeämpää, että he loivat kansalaisille uuden tavan osallistua.

5:00 Tämä tarina itsessään on siisti, mutta se paranee vielä. Kansalaishakkeroinnin vuosipäivänä kotikaupungissani Oaklandissa, Oaklandin Code for America -tiimi muokkasi Honolulu Answersin avoimesta lähdekoodipohjasta Oakland Answers -sivuston. Järjestimme taas kirjoitustalkoot, jossa kansalaiset vastasivat usein kysyttyihin kysymyksiin ja pääsin mukaan toimintaan. Loin tämän vastuksen ja muutamia muita. Edelleenkin yritän löytää ilmaisua kuvaamaan sitä vastuuntunnetta, jota koen asuinpaikkaani kohtaan vain tämän pienen osallistumisen vuoksi. Nivomalla minun pienen tekoni tuhansien muiden tekoihin, jotka kansalaishakkerointi mahdollistaa, haluamme antaa potkua kansalaisuuteen ja palauttaa luottamuksen hallintoon.

5:58 Saatatte ihmetellä mitä mieltä kaupungin viranomaiset ovat. He rakastavat tätä. Kuten ehkä tiedätte kaupungit yrittävät tehdä yhä enemmän yhä vähemmillä resursseilla. Ne etsivät luovia ratkaisuja syvään juurtuneisiin ongelmiin. Kun kansalaiset saavat keinon osallistua kaupungintalon kokousten lisäksi, kaupungit voivat saavuttaa kapasiteettinsa yhteisöissään huolehtiakseen hallinnosta.

6:25 En halua antaa vaikutelmaa, että kansalaishakkerointi on amerikkalainen ilmiö. Sitä tapahtuu kaikkialla. Suosikkiesimerkkini on Mexico Citystä, jossa aiemmin tänä vuonna edustajainhuone teki sopimuksen ohjelmistoyrityksen kanssa sovelluksesta, jota lainsäätäjät käyttäisivät laskujen seurantaan. Sovellusta käyttäisi muutama lainsäätäjä edustajainhuoneessa. Kaksivuotinen sopimus oli 9,3 miljoonan dollarin arvoinen. Moni oli tästä todella vihainen, erityisesti nörtit, jotka tiesivät tuon olevan naurettava summa yksinkertaisesta ohjelmasta. Mielenosoituksen sijasta he järjestivät haasteen. He pyysivät ohjelmoijia Meksikossa luomaan paremman ja halvemman ohjelman ja he tarjosivat 9 300 dollarin palkkion 10 000 kertaa halvemman kuin hallituksen sopimus ja he antoivat osanottajille 10 päivää. Noiden kymmenen päivän aikana he lähettivät 173 sovellusta, joista viisi esitettiin kongressille ja jotka ovat edelleen saatavilla. Tämän toiminnan vuoksi alkuperäisestä sopimuksesta luovuttiin. Siitä seurasi liike Mexico Cityssä jossa on yksi partnereistamme, Code for Mexico City.

7:49 Näemme näissä kolmessa paikassa, Honolulu, Oakland ja Mexico City, kansalaishakkeroinnin ytimen. Kansalaiset huomaavat puutteita jossakin ja päättävät korjata sen. Tämän toiminnan avulla he luovat 2000-luvun osallistumisen ekosysteemin. He luovat uuden tavan kansalaisille osallistua, äänestämisen, addressien tai protestoinnin ohella. He voivat oikeastaan luoda hallintoa.

8:20 Palataan ystäväämme Ben Frankliniin, jonka eräs vähemmän tunnettu saavutus oli hänen vuonna 1736 perustamansa ensimmäinen vapaaehtoinen palontorjuntayhtiö Philadelphiassa nimeltään prikaatti. Hän ystävineen huomasi, että kaupungilla oli ongelmia hallita kaupungissa riehuvia paloja. Kansalaishakkeroinnin hengessä he rakensivat ratkaisun.

8:46 Code for America -liikkeen prikaattimme toimivat projekteissa, joista olen tässä puhunut. Pyydämme teitä seuraamaan Ben Franklinin esimerkkiä ja liittymään mukaan. USA:ssa on 31 prikaattia. Meillä on ilo ilmoittaa, että avaamme kansainvälisiä prikaatteja ensimmäistä kertaa. Aluksi kaupungeissa Puolassa, Japanissa ja Irlannissa. Tarkistakaa onko lähellänne prikaatti, brigade.codeforamerica.org, Jos ei ole, autamme teitä. Olemme luoneet työkalulaatikon, joka löytyy sivuiltamme. Tuemme teitä prosessin aikana. Tavoitteemme on luoda globaali kansalaishakkereiden verkosto, joka uudistaa nykyjärjestelmiä rakentamalla ratkaisuja syvään juurtuneisiin ongelmiin, tukemalla paikallisia hallintoja ja valtuuttamalla kansalaisia.

9:37 Tulkaa hakkeroimaan kanssamme.

9:40 Kiitos.

9:41 (Suosionosoituksia)